Aloitan kirjoitukseni otteella sukuseuramme säännöistä:

Sukuseuran tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja sen historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvuutta jäsentensä keskuudessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi sukuseura:
-järjestää kokouksia, sukujuhlia, retkiä ja muita seuran toimintaan liittyviä tilaisuuksia,
-kerää ja arkistoi sukua koskevia tietoja sekä saattaa niitä jäsentensä tietoon,
-harjoittaa sukuseuran tarkoitusperiä edistävää julkaisutoimintaa,
-pitää luetteloa sukuseuran jäsenistä.

Toimintansa tukemiseksi seura voi ottaa vastaan lahjoituksia, perustaa rahastoja sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia. Seura voi myös omistaa toimintansa kannalta tarpeellisia kiinteistöjä.

Noin viisaasti sukuseuran perustajäsenet kirjasivat 1993 sukuseuran perustamisen syyt ja toiminnan tarkoituksen. Sukuseura täytti viime maaliskuussa 20 vuotta. Noiden vuosien aikana toimintaa on harjoitettu varsin ansiokkaasti.

Sukuseuran perustamisen jälkeen into oli kova järjestää sukujuhlia ja vuosikokouksia jopa vuosittain, mutta myöhemmin katsottiin sopivaksi tavata joka toinen vuosi. Vuonna 2012 Savonlinnassa pidetty sukujuhla oli järjestyksessään yhdestoista. Yleensä sukujuhliin on liittynyt myös yhdessä tehtyjä retkeilyjä ja usein myös sukututkimusseminaareja.

Vuosikokouksissa valittu hallitus on kokoontunut tarvittaessa, viime vuosina neljä viisi kertaa vuodessa.

Ensimmäinen puheenjohtaja Onni J. Ryynänen käynnisti aktiivisen sukututkimuksen ja jo silloin tavoitteena oli saada Ryynäset kerätyksi julkaistavaan sukukirjaan. Myös seuraavien puheenjohtajien kausilla sukututkimusta vietiin eteenpäin, mutta myöhemmin hanke oli vaarassa hiipua. Lapinlahden sukujuhlassa 2008 monet jäsenet jo kyselivät sukukirjojen perään. Tällöin todettiin, että emme voi luopua sukukirjaprojektin toteuttamisesta, vaan meidän tulee saada jo tehty aineisto kasaan ja tehdä vielä puuttuva osa tutkimuksesta.

Hallitus sitten päätti syksyllä 2008, että sukukirjojen laatimiseen ryhdytään tositarkoituksella. Meitä Ryynäsiä on aikojen saatossa elänyt ja tällä hetkellä elää siksi paljon, että päätimme julkaista Ryynästen sukukirjan vähintään kolmiosaisena. Osa I keskittyy Pohjois-Savon Ryynäsiin, Osa II Pohjois-Karjalan Ryynäsiin ja Osa III Peräpohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan Ryynäsiin. Espoon Hanasaaressa pidetyssä sukujuhlassa 2010 kerrottiin, että sukukirjan Osat I ja II julkistetaan Savonlinnan sukujuhlassa 2012. Näin myös tapahtui.

Sukukirjan Osa III on tarkoitus julkistaa sukujuhlassa 2014. Tähän liittyen nyt syksyllä pidetään kokoukset Kemissä ja Helsingissä. Toivottavasti näissä kokouksissa saadaan paljon aineistoa kirjaa varten.

Sukukirjan Osien I ja II laatiminen oli uskomattoman suuri homma. Maksullisena työnä teetettynä kirjasta olisi tullut niin kallis, että kirjan ostaminen monelle olisi tullut ylivoimaiseksi. Onneksi sukuseuran piiristä löytyi useita henkilöitä, jotka korvauksetta tekivät ja tekevät edelleen erittäin paljon arvokasta työtä sukututkimuksen parissa. Heille
esitän parhaimmat kiitokset.

Sukukirjoissa on historiallisia katsauksia, sukukertomuksia, henkilötekstejä, juttuja ja valokuvia. Savonlinnassa julkaistut Pohjois-Savon sukuhaaran ja Pohjois-Karjalan sukuhaaran sukukirjat ovat erinomaisia kirjoja nykypolvien ja tulevien polvien iloksi ja historiateoksiksi.

Sukukirja-aineistoja pidämme jatkuvasti ajan tasalla ajatellen sukukirjojen uusia painoksia viimeistään 5-10 vuoden päästä. Nyt odotamme edelleen jäseniltä ja ei-jäseniltä paljon lisää henkilötietoja viime vuosisadan alusta tähän päivään asti. Myös sukuhaarojen kertomuksilla, jutuilla ja valokuvilla voimme vielä paljon parantaa sukukirjojen laatua. Mikäli olette jääneet pois kirjasta tai teistä on vajavaiset tiedot kirjassa, niin nyt on hyvä aika lähettää tietojanne uutta painosta varten.

Sukukirjan Osat I ja II ovat menneet hyvin kaupaksi. Pohjois-Savon sukukirjaa painettiin 300 kpl ja tällä hetkellä sitä on jäljellä noin 30 kpl. Pohjois-Karjalan kirjaa painettiin peräti 350 kpl ja jäljellä on enää noin 10 kpl.

On hyvä asia, että suurin osa Ryynäs-suvun henkilöistä aina 1500-luvun alusta alkaen on saatukirjoihin ja kansiin. Mutta suuri huoli on sukuyhteisön tulevaisuudesta. Millä keinoin me saisimme uusia jäseniä sukuseuraamme? Luonnollinen poistuma aiheuttaa jäsenmäärän vähenemistä. Ponnisteluilla olemme tosin pystyneet vähenemisen pysäyttämään. Jäsenmäärä on jopa noussut noin 450:een, mutta entä miten jatkossa. Hyvin monet nykyajan Ryynäs-nuoret ovat syntyneet kaukana varsinaisilta Ryynästen asuinsijoilta, kun heidän vanhempansa joutuivat muuttamaan rakastamiltaan synnyinseuduiltaan, ja siteet ovat hiljalleen vähentyneet Savoon ja Karjalaan.

Luulisin, että jonkinlainen irrallinen olo, juurettomuus, alkaa kiusata tämän hetken 20-40 -vuotiaita henkilöitä siinä vaiheessa, kun ikää on kertynyt viitisenkymmentä vuotta. Moni saattaa silloin kysyä itseltään, että kuka minä olen ja missä minun juureni ovat. On kovin ymmärrettävää, että kiireinen työelämä vie lähes kaikenajan ja energian, mutta kuitenkin toivoisin hyvin monen henkilön "roikkuvan" mukana vaikka puoliaktiivisena sukuseuran jäsenenä. Tervetuloa siis jäseneksi.

Sukuseuran viiri on mennyt kohtalaisen hyvin kaupaksi. Tilasimme niitä 25 kappaletta. Tällä hetkellä jäljellä on vielä muutama viiri. Kesä meni, mutta nyt on hyvä aika hankkia viiri ajatellen jo ensi kesää. Myös pöytästandaareja olemme myyneet jonkin verran. Hyvin monella pöytäviiri on kotia koristamassa.

Koko sukuseuran olemassaolon ajan on ollut keskustelua pääsukuhaarojen keskinäisestä suhteesta. Pohjois-Savon Ryynäset ovat asuneet 1400-luvun lopulla Juvan-Joroisen seutuvilla ja ovat käyttäneet 1500-luvun alussa Iisalmen reittiä Kallaveden kautta kulkemiseen kaski- ja riistamailleen Lapinlahden Karvasalmessa sijaitsevan Onkiveden rannoille. Sittemmin he totesivat maisemat kauniiksi ja viljelykelpoisiksi ja asettautuivat pysyvästi asumaan noille seuduille.

Mutta mistä Paavo Ryynänen (1669-1760) tuli Pohjois-Karjalaan Pielisen rannoille? Pohjois-Savosta Nilsiän Syvärin kautta vai suoraan Juvan-Joroisten seuduilta vai jostain muualta? Varmoja tutkimustuloksia ei ole olemassa, mutta monet arvelevat ensimmäisen vaihtoehdon olleen todennäköisin reitti. Pari vuotta sitten DNA-tutkimuksilla varmennettiin,

että Pohjois-Savon Ryynäset ja Pohjois-Karjalan Ryynäset ovat hyvin läheistä sukua keskenään, siis samoja Ryynäsiä.

Ryynäset-lehti No. XVI ilmestyi 20-vuotisjuhlanumerona viime keväänä. Seuraavan lehden valmistelu alkaa nyt syksyllä. Toivottavasti olette nauttineet mukavista lukuhetkistä.

Sukuseuran kassatilanne kehittyi sukukirjojen hyvän menekin ansiosta suotuisasti. Nyt on mahdollista kehittää sukuseuran toimintaa entistä monipuolisemmaksi. Voimme järjestää lisää välivuositapaamisia retkineen, kuten nyt elokuussa Lappeenrannan seminaari ja retki Viipuriin. Olemme myös halukkaita myöntämään stipendejä nuorille Ryynäsille.

Seuraava sukujuhla ja sukukokous pidetään 9.-10.8.2014 Sofia-kokoushotellissa Helsingin Vuosaaressa. Tervetuloa mukaan tapaamaan sukulaisia ja juhlimaan.

Ystävällisin terveisin