Ex-puheenjohtaja Matti Ryynäsen mietteitä 2009

 


Ryynästen sukuseura piti viime kesänä sukujuhlan ja sääntömääräisen sukukokouksensa Lapinlahdella. Lapinlahti Ylä-Savossa kuuluu siihen alueeseen, jonne Ryynäset asettuivat 1500-luvun puolenvalin tienoilla tultuaan ilmeisesti vesistöä pitkin jostain Saimaan rannoilta. Lehtemme kannen kuva viestii vesireittien ja erästyselinkeinojen merkityksestä asutuksen leviämiselle.

Itselleni nuo Lapinlahden maisemat ovat omakohtaisia, koska vietin varhaislapsuuteni - aina seitsemänvuotiaaksi saakka Lapinlahden kunnanlääkärin talossa. Isäni toimi kotikuntansa kunnanlääkärinä vuosina 1946-1953. Kesää -54 lukuun ottamatta vietti perheemme kesäloma-ajat Onkiveden maisemissa järven länsipuolella Viannankoskella ja Esulassa. Kun asuimme vielä vuodet 1959-1961 Iisalmessa isäni toimiessa aluesairaalassa lääkärinä, tuli näistä tienoista minulle "mielen maisema", jota olen kantanut läpi elämän. Tuo aika oli myös hyvin tärkeä sukuyhteyksien ymmärtämisen ja muodostumisen kannalta.

Lapsena ja vielä teini-ikäisenäkään en oikein hahmottanut sitä yllättävän läheisten sukulaisten määrää, joka Ylä-Savossa meitä ympäröi. Seutu oli vain yksinkertaisesti "paljasjalkaiselle" helsinkiläispojalle kotiseutua. Tämän vuoksi sukukokouksen yhteydessä tehty kiertoajelu Onkiveden, "Ryynäsjärven", ympäri oli todella mielenkiintoinen ja mieleenpainuva kokemus.

Sukukokouksen jälkeen serkkuni Erkki kirjoitti Savon Sanomiin kolumnin, jossa hän nosti esille sukuseuroja ja niiden kokouksia yleisesti vaivaavan ongelman. Kokoontumisissa ja jäsenistössä on pääsiassa nyt jo eläkkeelle siirtyviin ja sitä vanhempiin ikäluokkiin kuuluvia. Kolme-nelikymppisiä perhekuntia on vaikea saada mukaan sukuseuratoimintaan. Osittain tämä varmaankin johtuu yhteiskuntarakenteen voimakkaasta muutoksesta 1900-luvun jälkipuoliskolla. Meille, vielä hyvin maahenkisesti kasvaneille sukupolville sukuyhteys on ollut luonnollinen kasvualusta. Meillä on ollut mummola maalla. Siellä, missä sukujuuret ovat olleet lähellä. Toisin on meidän jälkeläistemme kanssa. Vielä silloin kun vanhempamme olivat elossa, he toimivat kokoavana voimana saattamalla serkukset ja jopa pikkuserkukset yhteen. Nyt vastuu tästä on siirtynyt meille, vaikka puitteet ovat muuttuneet.

Niinpä vetoankin sukuseuran jäseninä oleviin isovanhempiin. Kun kokoatte jälkeläisiänne yhteisiin tilaisuuksiin, muistakaa myös välillä esivanhempianne ja pyrkikää herättämään kiinnostusta suvun historiaan ja sitä kautta sukuseuratoimintaan. Muuten on nähtävissä se tosiasia, että suurella innolla lähes 15 vuotta sitten perustamamme sukuseura näivettyy jäsenistöltään vääjäämättömästi ja seuran taloudelliset voimavarat esimerkiksi tämän lehden julkaisemiseen pienenevät.

Nuoren polven aktivoimiseksi sukuseuran hallitus järjesti tämän vuoden huhtikuussa pääkaupunkiseudulla tilaisuuden, johon pyrittiin kokoamaan erityisesti nuoremman sukupolven Ryynäsiä tapaamaan toisiaan ja pohtimaan sellaisia sukuseuratoiminnan muotoja, jotka toisivat heitä aktiivisemmin mukaan. Tilaisuutta mainostettiin talven jäsenkirjeessä, Ryynästen nettisivuilla ja suunnatulla puhelinkampanjalla.

Lisaksi Pohjois-Karjalan sukuhaara järjestää välivuositapaamisen tämän vuoden kesällä Lieksassa.

Sukututkimuksen saralla on aktivoiduttu inventoimalla Ryynäsistä hallituksen käytettävissä olevat tutkimukset ja pohtimalla sitä, miten nämä saataisiin jäsenten käyttöön esimerkiksi kotisivujen kautta. Olemassa olevien tutkimusten kautta me - Lapinlahden Ryynäset - löydämme varsin helposti esi-isämme aina 1500-luvun puoliväliin saakka.


Sen sijaan Pohjois-Karjalan Ryynästen kantaisän, Paavon, sukujuurista ei ole varmaa tietoa, mutta usein on esitetty mahdollisuus, että Paavo olisi ollut Lapinlahdelta. Tarkistimme varapuheenjohtaja Erkki Ryynäsen kanssa sen, että meidän yhteinen esi-isämme löytyy vanhemmasta sukupolvesta kuin oletettu Paavon ja minun yhteinen esi-isä. Jos siis Pohjois-Karjalan kantaisä Paavo olisi todellakin Lapinlahdelta, olisivat Pohjois-Karjalan Ryynäset minulle läheisempää sukua kuin suuri osa Pohjois-Savon Ryynäsistä. Mielenkiintoista ...

Sukuseuraterveisin Matti Ryynänen, puheenjohtaja


Palaa