Peräpohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan Ryynästen
    sukukirjan suunnitelma

 
Ryynästen sukuseura tekee moniosaisen sukukirjan. Valmiina ovat osa I Pohjois-Savon Ryynäset, osa II Pohjois-Karjalan Ryynäset, osa III Peräpohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan sukuhaarat, joka valmistui v. 2014.
Mahdollisesti tehdään vielä IV osa, jossa ovat Hämeen Ryynäset.

 Peräpohjolan ja Pohjois-Pohjanmaan Ryynäset

 Peräpohjolassa on kaksi Ryynästen kantataloa, toinen 1500-luvun lopulta Tervolassa ja toinen 1700-luvun lopulta Karungissa. Molemmista taloista on lähtöisin useita sukuhaaroja, jotka eivät välttämättä ole toisilleen sukua ja joiden sukunimi on monessa tapauksessa ollut alun perin muu kuin Ryynänen.

Myös Pohjois-Pohjanmaalla on ollut Ryynänen-niminen talo ainakin Oulujoen varressa 1500-luvun lopulla, mutta maakunnan sukuhaarat ovat Ryynänen-nimisinä sammuneet jo 1800-luvun alussa.

Sukukirjaan on tarkoitus koota mahdollisimman monet kyseisten sukuhaarojen jäsenet.

 Sukututkimus

Vasta 1920-luvulla periytyvä sukunimi tuli Suomessa pakolliseksi. Itä-Suomessa sukunimi periytyi isältä lapsille jo 1500-luvulla, mutta suurimmassa osassa Suomea talonpoikaisväestöllä ei ennen 1900-lukua ollut varsinaista sukunimeä, vaan patronyymi (esim. Juhonpoika eli Johansson ja Juhontytär eli Johansdotter) ja talonnimi. Usein oli käytössä vain jompikumpi. Jos henkilö muutti talosta tai torpasta toiseen, papit ja virkamiehet laittoivat usein asiakirjoihin hänelle uuden talon tai torpan nimen lisänimeksi tai eräänlaiseksi sukunimeksi. Myös Ryynäsen talot sekä Tervolassa että Karungissa ovat saaneet vuosisatojen mittaan uusia vävyjä, asukkaita ja sukuja, joiden lisänimi oli Ryynänen usein vain niin kauan, kunnes asukas tai hänen jälkipolvensa muuttivat seuraavaan taloon.

Sukukirjassa esitetään Peräpohjolan Ryynästen kunkin sukuhaaran esi-isäketjua taaksepäin mahdollisimman pitkälle. Ketjusta näkee, mitkä olivat alkuperäiset sukunimet ja milloin ne muuttuivat Ryynäseksi. Sukututkimus on tällä hetkellä melko valmis Peräpohjolan sukuhaarojen osalta, mutta 1900-luvun tiedoista puuttuu suurin osa.

Kansallis- ja maakunta-arkistoissa ei pääse tutkimaan noin sataa vuotta uudempia kirjonkirjoja. Sukututkijat eivät nykyään pääse myöskään kirkkoherranvirastoihin tutkimaan. Niinpä noin vuoden 1900 jälkeen syntyneiden henkilöiden tiedot voi saada vain kyseiseltä henkilöltä tai perheeltä itseltään. Suvun jäseniltä kootaan näitä tietoja kirjaa varten erillisellä lomakkeella.

 Tietojen lähettäminen

Toivomme suvun jäseniltä valokuvia, asiakirjakopioita, karttakopioita, muisteluita ja muuta julkaistavaksi sopivaa aineistoa. Kirjaan tulee jonkin verran myös alueen historiaa. Kirjaan tarkoitetut henkilötiedot ja aineisto on hyvä lähettää kirjan tekijöille vuoden 2013 aikana, mutta viimeistään helmikuussa 2014, koska kirjoitustyö, taitto ja painatus vievät oman aikansa.

Voit lähettää omat ja perheesi henkilötiedot osoitteeseen Helena Ryynänen, Kelohongantie 14 E 27, 02120 Espoo, s-posti helena.ryynanen (ät) luukku.com, puh 0400-454 336. Henkilötietoja varten on lomake Ryynästen sukuseuran internet-sivuilla www.ryynaset.fi. Voit myös pyytää paperille täytettävän lomakkeen Helenalta. Muun aineisto, esim. muisteluita, asiakirjojen kopioita yms voit postittaa Helenalle em. osoitteeseen

Kiitoksia osallistumisestasi!